En halua nyt vielä ainakaan avata tätä tilannetta enempää. Voi olla, että pelkään ihan turhaan. Oireet voi olla merkki jostain ihan harmittomastakin, mutta tää on ihan pakko tutkia, niin paljon kuin lääkäreitä kammoankin.
torstai 21. kesäkuuta 2012
Epäonnistuminen
En ois halunnu enää joutua kirjoittamaan tän kaltasta postausta. Tänään tapahtu ton edellisen postauksen jälkeen jotain sellasta, että pelottaa. Pelottaa niin paljon, että itkettää. Soitan huomenna ajan lääkärille, itselleni. Mikä auttaa? Menin Citymarkettiin herkkuhyllylle ja sieltä Mäkkärin drive-iniin. Jo siinä autossa jädeä syödessä yökötti, mutta jatkoin ja jatkoin. Oksensin kotona ja päätin, että nyt riittää. Hetken kuluttua ahmin taas. Jotenki mä vaan aina turrutan tunteet ruoalla. Toivoisin niin kovasti, etten ois koskaan toiminut niin, että nyt olen tunnesyöjä ja vielä syömishäiriöinen. En nyt hae tällä postauksella mitään sääliä. Halusin vain olla rehellinen teille. Mäkin olen ihminen ja vielä aika heikko.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tsemppiä lääkäriin! Oon seurannut sun blogia hartaasti, tä on ihan parasta motivaatiota ! :) Mut älä turhaan pelkää, mitä sitten pelkäätkin, niin melkein aina sitä itse diagnosoi väärin ja onkin jotain aivan pientä ja höpsöä ja sitten sitä saa olla helpottunut !
VastaaPoistaB.V,
VastaaPoistaOi, kiva että oot seurannu tännekin!:)) Niin...en mä jaksa nyt pelätä ennen kuin on faktaa pöydässä. Ens viikolla oon jo toivottavasti viisaampi asian suhteen..:)