Mutta mä taas selvittelen asiat raiteilleen ja varsinkin ajatukset. Elämä vaan on välillä tämmöstä ja valitettavasti syömisen kanssa vammailu on hirveen helppo pakotie. Mä kuitenkin tiedän mitä haluan ja periksi en anna, vaikka hakkaankin päätä seinään liiankin useasti.
torstai 28. kesäkuuta 2012
->
En syöny mitään...sehän se onkin järkevää. Jotenki en pysty edes ajattelemaan mitään, kun kaikki on niin solmussa. Muutto, lääkäri, miehet, työ, syömiset. Vattuuu.
Mutta mä taas selvittelen asiat raiteilleen ja varsinkin ajatukset. Elämä vaan on välillä tämmöstä ja valitettavasti syömisen kanssa vammailu on hirveen helppo pakotie. Mä kuitenkin tiedän mitä haluan ja periksi en anna, vaikka hakkaankin päätä seinään liiankin useasti.
Mutta mä taas selvittelen asiat raiteilleen ja varsinkin ajatukset. Elämä vaan on välillä tämmöstä ja valitettavasti syömisen kanssa vammailu on hirveen helppo pakotie. Mä kuitenkin tiedän mitä haluan ja periksi en anna, vaikka hakkaankin päätä seinään liiankin useasti.
keskiviikko 27. kesäkuuta 2012
RUOKAPÄIVÄKIRJA DAY1
Tota tota...oikeesti ois varmaan fiksuinta sanoa, että aloitankin huomenna. Mutta se ois huijaamista.
+puffetjäätelö, pötkö Fazerin sininen -nappeja, 5dl päärynäjuissia.
En tiedä miten mä taas jouduin tähän kierteeseen. Ainakin pari viikkoa oli syömisten kanssa niin tyyntä ja ihanaa. Nyt yhtä myrskyä, mä en kestä vastoinkäymisiä enkä ärsytystä. Lääkitsen kaikkea ruoalla.
En tiedä miten mä taas jouduin tähän kierteeseen. Ainakin pari viikkoa oli syömisten kanssa niin tyyntä ja ihanaa. Nyt yhtä myrskyä, mä en kestä vastoinkäymisiä enkä ärsytystä. Lääkitsen kaikkea ruoalla.
tiistai 26. kesäkuuta 2012
RUOKAPÄIVÄKIRJA!!!
Mun on aika kaivaa vihko esille ja alkaa listata päivän syömisiä. Lupaan julkaista ne huomisesta alkaen ainakin tämän viikon loppuun asti myös täällä bloginkin puolella...ja haastan teidät kaikki mukaan. Jos ei omaa blogia löydy, niin kirjailkaa popsitut annokset kommenttiboksin puolelle! Mä käsken, no en, ihan vapaaehtoista, mutta mielelläni kurkkisin miten muut syö...:))
Mä en näytä ihan noin hyvältä kun syön, haha.
maanantai 25. kesäkuuta 2012
again and again
Oli yks päivä... olin päättäny ottaa itteeni niskasta kiinni. Aamiaiseks maitorahka (250g) ja lounaaks maitorahka (250g)...hieno alku. Okei, liian vähän ruokaa. Hirvee nälkä töiden jälkeen...mäkin autokaista.
Ja sitten Mars-patukka, Pepe-pötkö ja ainakin puolet Fazerin jumbopussista.
Mä olen sairas. Eikä ollu eka kerta. Oli varmaan miljoonaskerta. Mä oon ahminu jo vuosia.
Se on ihmeellistä miten ihminen unohtaa mihin sitä on jo vuosia yrittänyt pyrkiä. Kaikesta huolimatta ruoka vie voiton ja pitää ajatukset vain ja ainoastaan itsessään.
Mä olen sairas. Eikä ollu eka kerta. Oli varmaan miljoonaskerta. Mä oon ahminu jo vuosia.
Se on ihmeellistä miten ihminen unohtaa mihin sitä on jo vuosia yrittänyt pyrkiä. Kaikesta huolimatta ruoka vie voiton ja pitää ajatukset vain ja ainoastaan itsessään.
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
Mrs. täydellisyys
Kim Kardashian... Siro, mutta naisellisen kurvikas. Siis TODELLA kurvikas. Mullakin on iso peppu, jota notkoselkä vain korostaa. Mulla tosin on pienet tissit, joita en silikonien avulla lähde missään nimessä suurentamaan. Olen tyytyväinen näin. Ne on kivan muotoiset ja oikein näpsäkät elämässä. Isot tissit on kuulema aika hankalat, enkä mä epäile. Pakko myöntää, että mullakin oli tossa vuosi sitten muutama tonni säästössä silareita varten. Mutta onneksi tulin järkiini. Huonoa itsetuntoa niillä olisi vain paikkailtu ja tosi asiassa ne silarit ois vaan pahentanu tilannetta ja saanu ihmiset ympärillä todella kiinnittämään huomiota siihen kuinka epävarma mä olin.
Sen lisäks, että Kim on ihanan muodokas nainen, sillä on myös aivan tajuttoman ihana tyyli! Voisin kyllä napata tähtösen vaatekaapin/-huoneen/-asunnon/-osavaltion sisältöineen ja pari autoa...:) Hihhii.
Psst...nyt kun mä mietin niin lahjottakaa joku mulle tollanen Ferrari...rakastuin. Ennen en tykännyt...mutta tollanen valkonen, tyylikäs, urheilullinen, elegantti, namnam Ferrari. In my dreams...:))
Sen lisäks, että Kim on ihanan muodokas nainen, sillä on myös aivan tajuttoman ihana tyyli! Voisin kyllä napata tähtösen vaate
Psst...nyt kun mä mietin niin lahjottakaa joku mulle tollanen Ferrari...rakastuin. Ennen en tykännyt...mutta tollanen valkonen, tyylikäs, urheilullinen, elegantti, namnam Ferrari. In my dreams...:))
lauantai 23. kesäkuuta 2012
no no no!
Mä en tiedä mitä mä tavottelen. Tai tiedänpäs. Normaalipainoa...tyytyväisyyttä peilikuvaan. Siroa, mutta naisellista kroppaa. Peppua saa olla. Pehmeyttä ja kurvejakin. En halua olla mikään rasvaton luuranko. Se ei ole tavoite.
Siinäpä sitä, mikä EI ole mun tavoite. Tuli ihan kylmiä väreitä muutamista kuvista...
En halua, että luut törröttää. Mulla on yksi tuttu, jonka selkänikamat pystyy laskemaan, koska ne näkyy niin selvästi. Se on ihan hirveetä. Eikä kukaan saa autettua sitä ihmistä, joitakin ei edes kiinnosta. Ruoka ja ulkonäköihanteet...suorittajaihmiset.
perjantai 22. kesäkuuta 2012
Tilannepäivitys
Oon vieläkin ihan pöpöpesä. En mee mökille perheen kanssa, koska mökkeily kipeänä ei ole kivaa. En saa juhannuksen takia varattua aikaa lääkäriin. Mutta oli pakko jutella yhen tutun lääkärin kanssa puhelimessa. Se ei ikinä halua huolestuttaa, mutta nyt sekin huolestui. Sanoi että mun on pakko varata aika heti maanantaina ja mut otetaan ehdottomasti kiireellisenä tutkimuksiin. Jos ei ole kyse vakavasta, olen erittäin harvinainen tapaus. Mutta oon kyllä ollut sitä ennenkin. Lapsena kasvoin niin nopeasti pituutta, että juostiin lastenlääkäreillä todella usein. Kerran mun veriarvoissa oli jotain aivan käsittämätöntä, mutta syytä ei ikinä löytynyt. Ja raskaustesti näyttää mulle ovulaation aikaan positiivista, vaikka en ole raskaana. Olen erikoinen, niin erikoinen, että saan lääkäritkin hämilleen ja soittelemaan häkeltyneinä toisilleen.
Myönnän että panikoin ton puhelun jälkeen. Itkin lattialla ja menin sumussa syömään eilisiä herkkujämiä. 3 Brunebergin suukkoa ja n.100g chilipähkinöitä. Onneks mun vatsalaukku on pienentynyt niin, että edelleen tuntuu tosi täydeltä. Ruoka on mulle huumetta. Se turruttaa ja auttaa unohtamaan kaiken hetkeksi. Yritän pyristellä irti, mutta ei ole helppoa. En odotakaan, että olisi. Hävitin kaikki loput herkut. Muussasin suukot sekaisin pähkinöiden kanssa, etten vaan sorru. Enkä oksentanut. Se on mulle ihan positiivinen juttu.
En halua joutua kirjoittamaan tälläsia postauksia. Mutta mun on ihan pakko kertoa tänne kaikki. Ei tässä muuten olisi mitään järkeä. Sensuroida joitain osia mun matkalta kohti sitä tavoitepainoa... Hyvää juhannusta!
Myönnän että panikoin ton puhelun jälkeen. Itkin lattialla ja menin sumussa syömään eilisiä herkkujämiä. 3 Brunebergin suukkoa ja n.100g chilipähkinöitä. Onneks mun vatsalaukku on pienentynyt niin, että edelleen tuntuu tosi täydeltä. Ruoka on mulle huumetta. Se turruttaa ja auttaa unohtamaan kaiken hetkeksi. Yritän pyristellä irti, mutta ei ole helppoa. En odotakaan, että olisi. Hävitin kaikki loput herkut. Muussasin suukot sekaisin pähkinöiden kanssa, etten vaan sorru. Enkä oksentanut. Se on mulle ihan positiivinen juttu.
En halua joutua kirjoittamaan tälläsia postauksia. Mutta mun on ihan pakko kertoa tänne kaikki. Ei tässä muuten olisi mitään järkeä. Sensuroida joitain osia mun matkalta kohti sitä tavoitepainoa... Hyvää juhannusta!
"nainen, sanon sulle: Uneksi ja lennä!"
Mä ostin PMMPn uusimman levyn. Mulla taitaapi olla kaikki albumit. Mä tykkään...ei enää niin synkkää. Mutta täyttä asiaa. Voi että, ihanaa! Ostakaa, ostakaa ihmeessä!
Jeesus ei tule oletko valmis
Anna rakas voimia jaksamaan alusvaatemainokset kaduilla joka puolella muija kuvissaan luottaa itseensä pikkuhousuissaan Itseinhosta ihmisvihasta hyvää bisnestä muovilihasta Sinä olet kauniimpi kaduilla loisteputkimaailman valoissa Meill’ on yhteys poikki ei näy Rihannaa ja kun käännyt pois pesen otsasta leimaa Jeesus ei tule oletko valmis Jeesus ei tule oletko valmis Iltapäivälehden viihdeosiossa juttu hautajaisista Hyvän elämän lähtökohtana ydinperhe ainoa oikea sikiöt siis huolella valitkaa mihin kohtuun päädytte roikkumaan Yhteys poikki on Rihanna bikinit vaihtaa olen nähtävyys näkymätön ja kun käännyt pois irrotan hihasta nauhaa Jeesus ei tule oletko valmis Jeesus ei tule oletko valmis Ennen ilmestyskirjaa on ostos-tv brändityöryhmä, CV Meill’ on yhteys poikki ei näy Rihannaa korjatkaa se nyt Rihanna bikinit vaihtaa Jeesus ei tule oletko valmis Jeesus ei tule oletko valmis Anna epäonnistumistarinoita tämän ajan kapina
Mun ihan ehdottomasti lempparibiisi levyltä. Mä olen monesti miettinyt olisinko mä tässä samassa tilanteessa, jos kauneusihanteet ei olisi sitä, mitä ne ovat nyt. Markkinointimiehet muovaa mun ajattelua, saa mut näkemään itseni epäkelpona ja tähän maailman epäsopivana, hetkittäin. Muutama vuosi sitten en tuntunut sopivan joukkoon ollenkaan, en milloinkaan. Silloin taisin painaa himpun päälle 90 ja se saikin mut ihan sekasin. Kokeilin miltä tuntuu painaa satakiloa ja sitten se riistäytyi käsistä ja pian painoinkin jo 115kiloa. Se on suurin luku, mitä mä olen vaa'an mulle nähnyt näyttävän. Se oli joskus vuonna 2008. Lopettalin ysiä ja alottelin lukiota. Lukion luokkakuva, huhhuh. Mun ruho on onnistuneesti teltalla verhottu...Ja mun naama, pallo. Enkä liioittele, valitettavasti. Ihmettelen vain kuinka sokea olen ollut omalle tilanteelleni. Onneksi en ole enää niin kaukana tavoitteesta. Ja onneksi olen kasvanut ihmisenä. Tajunnut monia tärkeitä asioita.
Jos oliskin niin, että niitä täydellisiä photoshopilla priimaksi väännettyjä mallivartaloita olisi vain katumainoksissa, mä en varmaan edes tavoittelisi sitä mitä tavoittelen. Mä vaan nään joka ikinen päivä 3B:n ikkunasta kadut pullollaan kauniita naisia, tyylikkäitä pukeutujia ja hymyileviä kasvoja. Mä nään niitä samoja naisia rannalla bikinit päällä ja oon senkin jälkeen sitä mieltä, että se mitä mä tavoittelen ei ole mahdotonta. Täydellisiä (mun mielestä) kroppia ei ole vain niissä mainoksissa. Niitä on joka puolella mun ympärillä. Täydellistä ei ole edes olemassa, mutta just pienet virheet antaa sen särmän, joka tekee täydellisyyden. Ympäripyöreetä, mutta niin se on.
Vaikka mä saisin just sellasen kropan, just sellaset kasvot, just sellaset hiukset ja kaiken mistä ulkonäön suhteen haaveilen, mä en olisi täydellinen. No en sittenkään vaikka mun raskausarvet katoais. Syy: Vaikka mä haluankin muokata ulkokuoreni uuteen uskoon, mä en halua muuttua sisältä ilkeäksi bitchiksi. Mä haluan vain uskaltaa olla minä ja näyttää koko maailmalle mitä olen sisältä. Mä tiedän vuosien pään seinään hakkaamisen jälkeen, että ainut keino siihen on päästä sinuiksi oman ulkokuoren kanssa. Mä kehityn koko ajan. Oon kehittyny jo paljon, mutta matkaa on vielä. Kilo kilolta mun itsevarmuus vaan paranee ja uskalla säteillä ja hymyillä. Sulattaa kanssa ihmisten sydämet höpinöilläni ja aidolla hymylläni. Oon mä niin jo tehnytkin, mutta pupu on pöksyissä vieläkin liian useasti.
Uneksikaa ja lentäkää. Niin mäkin!
Jeesus ei tule oletko valmis
Anna rakas voimia jaksamaan alusvaatemainokset kaduilla joka puolella muija kuvissaan luottaa itseensä pikkuhousuissaan Itseinhosta ihmisvihasta hyvää bisnestä muovilihasta Sinä olet kauniimpi kaduilla loisteputkimaailman valoissa Meill’ on yhteys poikki ei näy Rihannaa ja kun käännyt pois pesen otsasta leimaa Jeesus ei tule oletko valmis Jeesus ei tule oletko valmis Iltapäivälehden viihdeosiossa juttu hautajaisista Hyvän elämän lähtökohtana ydinperhe ainoa oikea sikiöt siis huolella valitkaa mihin kohtuun päädytte roikkumaan Yhteys poikki on Rihanna bikinit vaihtaa olen nähtävyys näkymätön ja kun käännyt pois irrotan hihasta nauhaa Jeesus ei tule oletko valmis Jeesus ei tule oletko valmis Ennen ilmestyskirjaa on ostos-tv brändityöryhmä, CV Meill’ on yhteys poikki ei näy Rihannaa korjatkaa se nyt Rihanna bikinit vaihtaa Jeesus ei tule oletko valmis Jeesus ei tule oletko valmis Anna epäonnistumistarinoita tämän ajan kapina
Mun ihan ehdottomasti lempparibiisi levyltä. Mä olen monesti miettinyt olisinko mä tässä samassa tilanteessa, jos kauneusihanteet ei olisi sitä, mitä ne ovat nyt. Markkinointimiehet muovaa mun ajattelua, saa mut näkemään itseni epäkelpona ja tähän maailman epäsopivana, hetkittäin. Muutama vuosi sitten en tuntunut sopivan joukkoon ollenkaan, en milloinkaan. Silloin taisin painaa himpun päälle 90 ja se saikin mut ihan sekasin. Kokeilin miltä tuntuu painaa satakiloa ja sitten se riistäytyi käsistä ja pian painoinkin jo 115kiloa. Se on suurin luku, mitä mä olen vaa'an mulle nähnyt näyttävän. Se oli joskus vuonna 2008. Lopettalin ysiä ja alottelin lukiota. Lukion luokkakuva, huhhuh. Mun ruho on onnistuneesti teltalla verhottu...Ja mun naama, pallo. Enkä liioittele, valitettavasti. Ihmettelen vain kuinka sokea olen ollut omalle tilanteelleni. Onneksi en ole enää niin kaukana tavoitteesta. Ja onneksi olen kasvanut ihmisenä. Tajunnut monia tärkeitä asioita.
Jos oliskin niin, että niitä täydellisiä photoshopilla priimaksi väännettyjä mallivartaloita olisi vain katumainoksissa, mä en varmaan edes tavoittelisi sitä mitä tavoittelen. Mä vaan nään joka ikinen päivä 3B:n ikkunasta kadut pullollaan kauniita naisia, tyylikkäitä pukeutujia ja hymyileviä kasvoja. Mä nään niitä samoja naisia rannalla bikinit päällä ja oon senkin jälkeen sitä mieltä, että se mitä mä tavoittelen ei ole mahdotonta. Täydellisiä (mun mielestä) kroppia ei ole vain niissä mainoksissa. Niitä on joka puolella mun ympärillä. Täydellistä ei ole edes olemassa, mutta just pienet virheet antaa sen särmän, joka tekee täydellisyyden. Ympäripyöreetä, mutta niin se on.
Vaikka mä saisin just sellasen kropan, just sellaset kasvot, just sellaset hiukset ja kaiken mistä ulkonäön suhteen haaveilen, mä en olisi täydellinen. No en sittenkään vaikka mun raskausarvet katoais. Syy: Vaikka mä haluankin muokata ulkokuoreni uuteen uskoon, mä en halua muuttua sisältä ilkeäksi bitchiksi. Mä haluan vain uskaltaa olla minä ja näyttää koko maailmalle mitä olen sisältä. Mä tiedän vuosien pään seinään hakkaamisen jälkeen, että ainut keino siihen on päästä sinuiksi oman ulkokuoren kanssa. Mä kehityn koko ajan. Oon kehittyny jo paljon, mutta matkaa on vielä. Kilo kilolta mun itsevarmuus vaan paranee ja uskalla säteillä ja hymyillä. Sulattaa kanssa ihmisten sydämet höpinöilläni ja aidolla hymylläni. Oon mä niin jo tehnytkin, mutta pupu on pöksyissä vieläkin liian useasti.
Uneksikaa ja lentäkää. Niin mäkin!
torstai 21. kesäkuuta 2012
Epäonnistuminen
En ois halunnu enää joutua kirjoittamaan tän kaltasta postausta. Tänään tapahtu ton edellisen postauksen jälkeen jotain sellasta, että pelottaa. Pelottaa niin paljon, että itkettää. Soitan huomenna ajan lääkärille, itselleni. Mikä auttaa? Menin Citymarkettiin herkkuhyllylle ja sieltä Mäkkärin drive-iniin. Jo siinä autossa jädeä syödessä yökötti, mutta jatkoin ja jatkoin. Oksensin kotona ja päätin, että nyt riittää. Hetken kuluttua ahmin taas. Jotenki mä vaan aina turrutan tunteet ruoalla. Toivoisin niin kovasti, etten ois koskaan toiminut niin, että nyt olen tunnesyöjä ja vielä syömishäiriöinen. En nyt hae tällä postauksella mitään sääliä. Halusin vain olla rehellinen teille. Mäkin olen ihminen ja vielä aika heikko.
En halua nyt vielä ainakaan avata tätä tilannetta enempää. Voi olla, että pelkään ihan turhaan. Oireet voi olla merkki jostain ihan harmittomastakin, mutta tää on ihan pakko tutkia, niin paljon kuin lääkäreitä kammoankin.
life
Mun lähipiirissä on tapahtunu tosi ikäviä asioita. Ihmisiä on kuollu ja yksi taistelee hengestään. Lisäksi on löytyny vakavia sairauksia, jotka rajottaa koko loppu elämää ellei lopeta sitä ihan kesken. Elämä on lyöny täysiä päin kasvoja tän kevään aikana vähän liian useasti. Mä en ole itse menettänyt ketään todella läheistä, mutta mun rakkain ystävä on. Enkä oikein tiedä miten tukisin parhaiten. Joudun kyllä varmaan kohta itsekin käymään läpi menettämisen tuskan, mutta jo nyt hoen itselleni, että ko. ihminen tulee aina elämään mun sydämessä ja ajatuksissa. Toisaalta taas suljen mielestäni koko asian ja kiellän kuoleman, vaikka se onkin ihan yhtä luonnollista kuin syntyminenkin. Niiden kahden välissä pitäisi vaan muistaa elää ja nauttia. Elämän ei todellakaan kuulu olla mitään sinnittelemistä kohti sitä samaa päätytolppaa, johon jokaisen elämä lopulta kolahtaa, ennemmin tai myöhemmin.
En halua käsitellä tässä blogissa mitään kovin diippiä, nyt käsittelen, mutta koen sen tarpeelliseksi, jotta saisin ajatukseni kunnolla esille. Mä haluan tehdä mun elämästä parasta mahdollista. Nauttia, rakastaa, höpsöillä, toteuttaa unelmia, elää täysiä, tehdä mitä haluan, NAUTTIA! Se unohtuu liian usein tässä täydellisyyden tavoittelussa. Jos oikeasti olisi niin, että mun onni olis täysin kiinni pääkopan ajatusliikenteestä, lopettaisin tän sekoilun ja menisin terapiaan. Suurimmaksi osaksi kyse on kuitenkin mun ulkokuoresta, jonka perusteella liian moni ihminen on mut koko mun lähes 20 vuotta kestäneen elämäni aikana määritellyt. Ja siitä on sitten kyllä jäänyt henkisiä arpia. En uskalla olla minä. Olen kyllä kehittynyt paljon...mutta vielä on matkaa siihen, että uskallan nauttia elämästä täysin rinnoin ja sanoa maailmalle mitä haluan, mitä tahdon ja ennen kaikkea kuka mä olen. Tavoittelen siis sitä epätäydellistä täydellisyyttä edelleen. Mutta yritän muistaa elää ja nauttia jo matkalla siitä kohti. Koskaan ei tiedä mikä päivä on viimeinen ja siksi elämästä pitää nauttia tässä ja nyt.
En halua käsitellä tässä blogissa mitään kovin diippiä, nyt käsittelen, mutta koen sen tarpeelliseksi, jotta saisin ajatukseni kunnolla esille. Mä haluan tehdä mun elämästä parasta mahdollista. Nauttia, rakastaa, höpsöillä, toteuttaa unelmia, elää täysiä, tehdä mitä haluan, NAUTTIA! Se unohtuu liian usein tässä täydellisyyden tavoittelussa. Jos oikeasti olisi niin, että mun onni olis täysin kiinni pääkopan ajatusliikenteestä, lopettaisin tän sekoilun ja menisin terapiaan. Suurimmaksi osaksi kyse on kuitenkin mun ulkokuoresta, jonka perusteella liian moni ihminen on mut koko mun lähes 20 vuotta kestäneen elämäni aikana määritellyt. Ja siitä on sitten kyllä jäänyt henkisiä arpia. En uskalla olla minä. Olen kyllä kehittynyt paljon...mutta vielä on matkaa siihen, että uskallan nauttia elämästä täysin rinnoin ja sanoa maailmalle mitä haluan, mitä tahdon ja ennen kaikkea kuka mä olen. Tavoittelen siis sitä epätäydellistä täydellisyyttä edelleen. Mutta yritän muistaa elää ja nauttia jo matkalla siitä kohti. Koskaan ei tiedä mikä päivä on viimeinen ja siksi elämästä pitää nauttia tässä ja nyt.
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
Onnistuminen
Mulla on kuume...kurkku kipeänä, nenä tukossa ja muuta mukavaa. Töiden jälkeen olisin halunnut vain katsoa leffan ja sen jälkeen nukahtaa. Mutta mun pitikin raahautua toiseen kaupunkiin erääseen pikaiseen tapaamiseen. Bussit meni nenän edestä ja junat hidasteli. Mua veetutti. Ihan sikana. Kun vihdoin pääsin kotiin olisin vain halunnut tyhjentää herkkukaapin pelkästään ärsytyksen takia. Hoin kuitenkin itselleni, ettei tunteisiin syödä. Ärsytystä vain lisäsi se, etten aluksi löytänyt leffaa, jonka aioin katsoa. Olin jo kaapilla tuijottelemassa herkkuja..tuttifruttipussi kädessä. Sitten mä löysinkin sen leffan ja ajattelin syödä herkkuja, koska tuli niin hyvä fiilis. Mutta mä en enää halua syödä tunteisiin. Sekoitin raejuustoa ja tonnikalaa. Jälkkäriksi luumupiltti, pysyin alkuperäisessä suunnitelmassa ja leffakin loppu just. Vihdoinkin nukkumaan...ja aamulla kipeänä töihin. Ihan umpi urpoa, mutta oon aina kipeenä. En nyt vaan taas kehtaa hakea saikkua.
Ihana biisi leffasta, joka oli muuten Levottomat 3.
Ihana biisi leffasta, joka oli muuten Levottomat 3.
mä haluan uskaltaa olla minä
Mä haluan olla seksikäs brunette...siro...naisellinen...hyvinvoiva...itsevarma...itsenäinen...sosiaalinen...luova
...menestyvä...kaunis...haluttava...unelma...päiväuni...esimerkki...katseenkääntäjä...ihana...onnellinen
...rohkea...rakastettava...erilainen...hyvää seuraa...............No mä haluan uskaltaa olla mä.
Olisin retkahtanut herkkujen tielle jo lukemattomia kertoja ilman WeHeartIt -sivustoa. Mä rakastan...tuntuu hyvältä nyt!(:
tiistai 19. kesäkuuta 2012
booty shake
Mä haluun ens talvena lämpöön. Thaimaahan. Siellä on ihanaa. Ihan super! Yöt bilettäisin kaverini kanssa ja päivät makaisin rannalla ja jossain välissä ostaisin kaapin täyteen uusia vaatteita. Odotan, että saan tilata jostain tollaset suhteellisen vähäsen kangasta sisältävät biksut rantalomaa varten. Lomakin ois tietty kiva päästä varailemaan, mutta äkkilähtö taitaa olla mun juttu.
Oon juonu suklaapirtelöö viitenä päivänä peräkkäin. Se on mun pahe. En edes halua tietää kaloreita, mutta voisin silti pitää pari välipäivää.
ass
Mun uusi lempiharrastus on katsella thinspaavia kuvia WeHeartIt:stä. Siro, mutta naisellisen kurvikas. Pehmeä just oikeista kohdista. Urheilullinenkin, ei laiha läski.
Kuvien katselun lomassa mä kuuntelen musiikkia Spotifysta...tänään repeatilla tätä:
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Peppunainen!
miten ihmisellä voi olla noin ihanan siro kroppa, mutta iiihanan pehmoinen ja kurvikas peba? Mulle samanlainen, kiitos!
:)
Mä haluan kävellä lyhyissä shortseissa ilman, että reidet hankaa yhteen.
Unelma. Mulla menee hyvin. Kevyt olo. Peiliki on ystävä. Musta tuntuu, että saavutan tavoitteeni...79kg heinäkuun eka. Sit oisin ainaki nääääääääääin onnellinen!
ps. jag älskar coke zero! se täyttää masun ja kaloreita nolla!
Unelma. Mulla menee hyvin. Kevyt olo. Peiliki on ystävä. Musta tuntuu, että saavutan tavoitteeni...79kg heinäkuun eka. Sit oisin ainaki nääääääääääin onnellinen!
ps. jag älskar coke zero! se täyttää masun ja kaloreita nolla!
lauantai 16. kesäkuuta 2012
4ever young
Juttelin maman kanssa mun laihduttamisesta. Etenkin siitä kuinka oon vuoden jumittanu samoissa lukemissa ja siitä miten mä joskus oon voinu onnistua pudottamaan 30kiloa. Äidin mielestä mun salaisuus oli runsas veden juominen. Nyt kun mä mietin, niin joo, voi olla. Se vie hetkeks nälkää, parantaa aineenvaihduntaa, aterian edellä juotuna täyttää mahaa ja näin ei tule syötyä tarpeettoman paljon. Ja joskus janon tunnetta erehtyy muuten luulemaan näläksi. Pitääkin alkaa taas oikeesti panostaa veden juomiseen. Vesi on hyvää ja kaloreita pyöreät nolla. Ja hintakin käytännössä pyöreät nolla, tai maksanhan mä vesimaksua joka kuukausi, mutta se on kiinteä. Eli siis vettä, namnam.
Jos ja kun mä painan heinäkuun eka pvä 79kg, mä kipasen ostamaan kymmenen kerran kortin solkkuun ja paketin Vivisanten aurinkokapseleita. Sitä odotellessa.
Nyt kun mä katselen noita kuvia, niin mä tajuan haluavani napakorun. Se on seksikäs ja seksi on kivaa. Ja varmasti vielä kivempaa 10,20,30 kiloa kevyempänä. Mutta napakorun aika on vasta sitten, kun mulla on tosiaan parempi kroppa, paljon parempi.
Kaikesta huolimatta mä lähden tänään rannalle... Hietsuun heilumaan bikinit päällä. Maha on, mutta ihan sama. Ens kesänä ei muuten ole.
torstai 14. kesäkuuta 2012
Pretty bitch day
Sitten kun oon normaalipainoinen (bmi alle 25) eli paino alle 75kg, mä vietän iihanan hemmottelupäivän. Kasvohoito, ripsien ja kulmien kestovärjäys, solkku, kampaaja, brassivahaus, manikyyri (rakennekynnet?), meikkiopastus ja lopuks joku kiva laukku...ehkä lv taai vaikka hmm, miumiu? Ja plussana joku ihana asukokonaisuus, vaikka 75kg ei todellakaan ole vielä mun tavoitepaino ja siksi en halua vaatevarastoa vielä siinä vaiheessa uusia.
Lahjoitetaan reilu 20kg läskiä!
Mä olen vihdoinkin tajunnut, että mun ei tarvitse kelvata kenellekään muulle kuin itselleni. Tai oikeammin se, että kelpaan miehille ja maailmalle ei tee mua onnelliseksi ennen kuin kelpaan myös sille maailman tärkeimmälle ihmiselle, itselleni. Hirveetä pään seinään hakkaamista tää on ja nytkin roikun suhteessa, joka vaan satuttaa. Pelkään miten paljon sen loppuminen satuttaa ja pelkään, että se ihminen vie osan musta mennessään. Mutta mun pitäis ihan oikeesti vaan uskaltaa irroittaa. Joskus tällanen roikkuminen vaan satuttaa paljon enemmän kuin sen kaiken lopettaminen. Mun pitäis nyt elää ihan tasan itselleni eikä edes mietiskellä miehiä tai haikailla suhteeseen, vanhaan tai uuteen. Pitää saada itseni kuntoon. Itsevarmaks, oppia arvostamaan itseäni. En mä voi antaa kusipäiden kohdella mua miten sattuun.
Tänään mä söin just niin kuin haluan laihtuakseni syödäkin. Siinä mielessä hyvä päivä.♥
keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
fatista fitiksi
Olen kyllästynyt...silloin mä kerron sen kyllästymisen kohteelle ja sanon heipat. Mutta nyt olen kyllästynyt itseeni..vähän vaikea karata. Täytyy tehdä muutos. Mulla on syömishäiriö. En ole ainut. Haluaisin selvitä yksin ja saavuttaa sen mitä haluan. En jaksa katella mun läskiä kroppaani ja odotella parempia aikoja. Muutoksen pitää alkaa nyt!
BEFORE
AFTER...
Helppoahan se olis, jos vois vain kieltäytyä kokonaan ruoasta... Niin kuin entinen alkoholisti viinasta...mutta ei. Jotain täytyy syödä. KOHTUUS onkin sitten se sana, jonka merkitystä en todellakaan sisäistä. Helpompaa olis myös, jos kroppa olis vaan yks pikku juttu muiden asioiden keskellä... Mutta omaa kroppaa kantaa mukanaan 24/7 ja se miltä näyttää vaikuttaa kaikkeen. En mä pysty olemaan oma itseni. Säteillä sisäistä kauneutta ja elää täysillä, jos oma ulkokuori on tämä... ELÄMÄ MENEE HUKKAAN!
Mä oon edelleenki pudottanu 30kg. Miks mä vaan jumitan tässä samassa painossa...oon jo vuoden jumittanu. Tiedän miten laihdutetaan, tiedän miten tulosta tulee... Kieriskelen laiskana vaan itsesäälissä. Jonkun pitäis vaan potkia perseelle. Ruoskia mut liikkeelle ja lyödä näpeille, jos suuhun on menossa jotain ylimääräistä. Jonkun pitäis myös asentaa mun päähän ohjelma nimeltä ITSEKURI.
kesän jatkot...
BEFORE
AFTER...
Helppoahan se olis, jos vois vain kieltäytyä kokonaan ruoasta... Niin kuin entinen alkoholisti viinasta...mutta ei. Jotain täytyy syödä. KOHTUUS onkin sitten se sana, jonka merkitystä en todellakaan sisäistä. Helpompaa olis myös, jos kroppa olis vaan yks pikku juttu muiden asioiden keskellä... Mutta omaa kroppaa kantaa mukanaan 24/7 ja se miltä näyttää vaikuttaa kaikkeen. En mä pysty olemaan oma itseni. Säteillä sisäistä kauneutta ja elää täysillä, jos oma ulkokuori on tämä... ELÄMÄ MENEE HUKKAAN!
Mä oon edelleenki pudottanu 30kg. Miks mä vaan jumitan tässä samassa painossa...oon jo vuoden jumittanu. Tiedän miten laihdutetaan, tiedän miten tulosta tulee... Kieriskelen laiskana vaan itsesäälissä. Jonkun pitäis vaan potkia perseelle. Ruoskia mut liikkeelle ja lyödä näpeille, jos suuhun on menossa jotain ylimääräistä. Jonkun pitäis myös asentaa mun päähän ohjelma nimeltä ITSEKURI.
kesän jatkot...
torstai 7. kesäkuuta 2012
7979797979797979797979797979797979797979797979
Heinäkuun 1. (tänä vuonna) on tavoitteena painaa 79,9kg taai vähemmän.
ps. toi kaappi ois kiva korkeekiiltosena mustana. Ja ois toi kroppa ja kasvotkin ihan kivat...ja hiukset.
perjantai 1. kesäkuuta 2012
89
Siis 89kg! Voisin melkeinpä todeta, että olen järkyttynyt...Sitä se syöminen teettää..Ei siinä. 1.7 vaaka saakin sitten näyttää useita kiloja vähemmän.
mä haluan rautasen, mutta ihanan muhkean ja erottuvan pepun!
DIE FOR!
Siro, mutta pehmee.. Mikä perse! Ah!! Mä ihan tosi haluun nähä millanen kroppa mulla on normaalipainosena. Ja oon valmis rehkimään salilla saadakseni siitä ihanimmista ihanimman.
Mun tekee mieli voileipäkeksejä ja kevyt tuorejuustoa. Taidan mennä kauppaan. Oonko tyhmä vai tosi tyhmä? Mutta täytyy kai mun syödäkin... Kattelin kuvia ja oon kyllä syöny jo ihan tarpeeks tälle päivälle. En ikinä saavuta tavoitteitani, jos vain keksin tekosyitä.
DIE FOR!
Siro, mutta pehmee.. Mikä perse! Ah!! Mä ihan tosi haluun nähä millanen kroppa mulla on normaalipainosena. Ja oon valmis rehkimään salilla saadakseni siitä ihanimmista ihanimman.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)