Oon melkeinpä siis kevyempi kuin koskaan tai oikeammin BMI on matalampi kuin ikinä ennen. Oon pudottanu kymmeniä kiloja, mutta nyt inhoan peilikuvaani enemmän kuin ikinä. Makoilen sohvalla ja katselen makkaroita ja arpien pilaamaa ihoa. Tekis ihan oikeesti mieli vaan leikata irti kaikki ylimääräinen. Yököttää.
Miks mun täytyy rakastaa ruokaa niin paljon, että vuodesta toiseen pilaan sillä kehoani vaan enemmän ja enemmän. Miks mun täytyy saada nautintoa asiasta, joka vaan pilaa mun kropan ja lopulta ihan kaiken.
Unelma...taida avata Bona -purkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti